Yhdenvertaisuussuunnitelma

Tampereen Lokkien tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa määritellään, miten tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja moninaisuuden toteutuminen varmistetaan partiotoiminnassa käytännössä. Suunnitelma määrittelee yhdenvertaisuutta koskevat linjat sekä käytännöt.
Yhdenvertaisuussuunnitelma perustuu Suomen Partiolaisten linjauksiin sekä yhdenvertaisuusvaltuutetun ohjeisiin.

1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus

1.1. Tasa-arvo ja syrjintä

Tasa-arvolla tarkoitetaan miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Se tarkoittaa myös miesten, naisten, muunsukupuolisten tai sukupuoleltaan määrittelemättömien ihmisten välistä tasa-arvoa. Tasaarvolaki (laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta 609/1986) kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella.

1.2. Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan yhdenvertaisuuslain 1325/2014 mukaisesti sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, eikä ketään saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

1.3. Moninaisuus

Moninaisuus on käsite, joka tarkoittaa ihmisen ainutkertaisia ominaisuuksia, kuten yksilön terveyttä, seksuaalisuuta, sukupuolta, alkuperää, uskontoa tai etnistä taustaa. Moninaisuuden huomioon ottaminen tarkoittaa ihmisten eroavaisuuksien kunnioittamista turvallisessa ympäristössä.

2. Partiotoiminta

Partion moninaisuusvision 2021 mukaan jokainen saa harrastaa ja tehdä vapaaehtoistyötä partiossa kokematta häirintää tai syrjintää. Tavoite edellyttää, että jokainen partiolainen osaa ja tarvittaessa uskaltaa puuttua havaitsemaansa syrjintään, kiusaamiseen ja epäasialliseen käytökseen sekä tunnistaa ennakkoluulonsa ja piiloasenteensa sekä antaa niiden olla vaikuttamatta omaan toimintaansa partiossa. Partiotoiminta on avointa kaikille, jotka hyväksyvät partioliikkeen arvopohjan. Aiempaa saavutettavamman toiminnan eteen on tehtävä päämäärätietoisesti työtä. Yhdenvertainen kohtelu voi edellyttää myös positiivista erityiskohtelua ja toiminnan mukauttamista, jotta mahdollisuudet osallistua toimintaan olisivat kaikille samat yksilön ominaisuuksista riippumatta.

3. Viestintä

3.1. Saavutettavuus

Saavutettavuus tarkoittaa aineettoman ympäristön tavoitettavuutta eri yksilöille. Esimerkiksi verkkosivut, palvelut ja asenteet kuuluvat aineettomaan ympäristöön.

Tavoitteena on, että jokainen lippukunnassa aktiivisesti toimiva tietää mitä saavutettavuudella tarkoitetaan, ymmärtää saavutettavuuden merkityksen ja pyrkii omalla toiminta-alueellaan oppimaan, ylläpitämään sekä edistämään saavutettavuutta.

Leireillä ja retkillä saavutettavuus huomioidaan ohjeidenantotilanteessa toistamalla ohjeet ainakin kahdesti sekä mahdollisesti kirjoittamalla ne ylös.

Instagram-julkaisuissa käytetään vaihtoehtoisia kuvatekstejä, jotta henkilöt, jotka käyttävät ruudunlukuohjelmaa sosiaalisessa mediassa, saavuttavat Lokkien julkaisut.

3.2. Sisäinen viestintä

Lokeissa on käytössä monenlaisia kanavia, joissa sisäistä viestintää toteutetaan. Tällaisia kanavia ovat esimerkiksi ilmoitustaulu, nettisivut, sähköpostilista ja pikaviestintä sovellus Slack. Osa sisäisestä viestinnästä tapahtuu sovellusten kautta. Tämä edellyttää jäseniltä näiden sovellusten lataamista älylaitteelle.

Lippukunta huomioi viestinnän kohteen ikätason sovellusvalinnoissa. Esimerkiksi lapsille ja nuorille kommunikoinnissa pyritään käyttämään sellaisia sovelluksia, jotka heillä ovat valmiiksi aktiivisessa käytössä.

Keskeisin käytössä oleva sovellus on Slack. Slackiin lisätään kaikki uudet johtajat. Uusien johtajien lisääminen on viime kädessä lippukunnanjohtajan vastuulla. Slackin kautta viestitään mm. johtajistoista, toiminnasta sekä tapahtumien suunnitteluista.

WhatsApp-ryhmiä on paljon käytössä esimerkiksi tapahtumien tai ikäkausitoiminnan suunnittelussa sekä toteuttamisessa. WhatsApp-ryhmien muodostaminen on tapahtuman johtajan, ikäkausivastaavan tai muun vastaavan toimijan vastuulla. WhatsApp-ryhmien käytössä on huomioitava ryhmien kokoonpanon ajantasaisuus sekä se että uusien jäsenten liittyessä ryhmään tärkeimmät viestit lähetetään uudelleen.

Lasten ja nuorten toiveesta lippukunnan turva-aikuinen tai turva-aikuiset on mahdollista tavoittaa Snapchatin kautta.

3.3. Viestintä koteihin

Koteihin viestitään sähköpostitse, kirjeitse, Laruksen kautta sekä esimerkiksi WhatsApp-ryhmillä. Ryhmänjohtajat huomioivat vanhempien toiveet viestintäkanavan valinnassa. Sähköpostien otsikoinnissa käytetään säännöllisesti sanaa “Lokkipostia”.

3.4. Markkinointi

Toimintaa markkinoidaan varhaiskasvatuksessa, kouluissa, sosiaalisessa mediassa, kuten Instagramissa, mukaanpartioon.fi -sivuston kautta, lippukunnan nettisivuilla sekä erilaisilla markkinointitempauksilla.

Markkinointia tehdään kaikenikäisille. Lapsille ja nuorille toimintaa markkinoidaan erityisesti koulujen alun yhteydessä. Markkinointi on suomenkielistä. Markkinoinnin yhteydessä voidaan käyttää myös muita kieliä. Markkinoinnissa huomioidaan kohderyhmän ikätaso.

Markkinoinnista käy ilmi, että lippukunnan enemmistö on tyttöjä ja naisia, jotta eri sukupuolilla on realistinen käsitys lippukunnan sukupuolijakaumasta ja mahdollisuus antaa tämän vaikuttaa päätökseen lippukunnan valinnassa. Pojat ja miehet huomioidaan toivottamalla heidät tervetulleeksi veljeslippukuntaan Tampereen Kotkiin.

4. Yhdenvertaisuus

4.1. Sukupuoli

Sukupuoli on erilaisista geneettisistä, kehityksellisistä, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ominaisuuksista koostuva jatkumo. Sukupuolten jatkumoon kuuluu sekä sukupuolienemmistöt että sukupuolivähemmistöt. Sukupuolten moninaisuudesta löytyy lisätietoa mm. täältä: https://seta.fi/sateenkaaritieto/sukupuolen-moninaisuus/

Tampereen Lokkien jäseneksi hyväksytään tytöt ja naiset sukupuolien moninaisuus huomioiden. Jäseneksi hakeville tämä perustellaan toiminnan tavoitteella. Toiminnan tavoitteena on mahdollistaa tytöille ympäristö tehdä ja oppia ilman sukupuolinormien luomia rajoitteita. Tuetaan tyttöjen ja naisten voimaantumista.

Lippukunnassa kohdataan yksilön sukupuoleen liittyvät tarpeet yksilöllisesti. Lippukunnassa varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus toimia partiossa tavalla, joka on hänen sukupuoli-identiteettiään kunnioittavaa sekä turvallista. Yksilön ei tarvitse avata yksityiskohtia sukupuolestaan tahtomattaan, eikä sukupuolesta tehdä oletuksia. Lippukunnassa annetaan tilaa sukupuoli-identiteetissä tapahtuville muutoksille.

Lippukunnassa tiedostetaan jäsenistön koostuvan eri sukupuolisista ihmisistä. Yksilöihin viitataan sillä nimellä, millä he toivovat tulevansa kutsutuksi. Ryhmiin ei viitata sukupuolittuneilla ilmauksilla, kuten “tytöt”, vaan sukupuolineutraalisti ryhmän nimellä, kuten “Pääskyt” tai “Lokit” tai “tyypit”. Tämä huomioidaan esimerkiksi leirien saunavuoroista puhuttaessa.

Eri sukupuolista ei toisinneta halventavia stereotypioita. Jokaisella on vastuu puuttua sukupuolittuneeseen syrjintään.

4.2. Seksuaalisuus

Seksuaalinen suuntautuminen on yksilön henkilökohtainen asia. Lippukunnassa tiedostetaan jäsenistön koostuvan moninaisesti erilaisista seksuaalisen suuntautumisen edustajista. Seksuaalinen suuntautuminen ei vaikuta partiotoiminnan mahdollisuuksiin tai kohteluun lippukunnassa.

Lippukunnan seksuaalikasvatuksessa otetaan huomioon seksuaalisuuksien moninaisuus. Seksuaaliterveydestä ja –turvallisuudesta kerrotaan osana seksuaalikasvatusta erityisesti tarpoja-, samoaja- ja vaeltajaikäisille. Lippukunta välittää tietoa sekä yleisesti että tapahtumien kontekstissa seksuaaliterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä asioista, kuten hygieniasta, ehkäisystä ja suostumuksesta.

4.3. Ikä

Lippukunnan toimintaan voi osallistua iästä riippumatta. Alle kouluikäiset voivat harrastaa partiota yhdessä huoltajan kanssa perhepartioryhmässä. 7–15-vuotiaat harrastavat partio-ohjelman mukaisesti ikäkausiryhmissä, jotka muodostetaan syntymävuoden mukaan. 15–18-vuotiaille samoajille sekä 18-22- vuotiaille vaeltajille ohjelma järjestetään luotsien johdolla putkivartiossa, jossa ovat kaikki ikäkauteen kuuluvat jäsenet.

Samoajien kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota nuorten arvostavaan ja kunnioittavaan kohteluun. Samoajaikäisiltä ei velvoiteta aikuisen tieto- ja taitotasoa eikä heiltä edellytetä sellaista vastuunkantoa, mikä heille ei iän puolesta voi kuulua. Vastuun jakautumisesta on nuorille saatavilla tietoa pestikeskustelun, LokkiRokin sekä johtajistojen kautta.

Puheessa kunnioitetaan eroa lasten ja nuorten välillä.

Nuoret osallistetaan osaksi johtajistoa (tarkoittaen tässä tapauksessa aktiivisten johtajien joukkoa) tarjoamalla kevyitä pestejä ensimmäiseksi pestiksi, sekoittamalla tapahtumissa aikuiset ja nuoret keskenään siten että toimitaan uusien ihmisten kanssa, järjestämällä retkiä, talkoita, pikkujouluja sekä muita vastaavia tapahtumia tai tilaisuuksia, joissa ryhmäytyminen voi tapahtua luontevasti. Nuorille ja aikuisille kerrotaan avoimesti epävirallisesta toiminnasta, kuten esimerkiksi hallituksen kokouksen jälkeen vietettävästä illasta.

4.4. Etninen, kansallinen tai yhteiskunnallinen tausta

Lippukunnan jäseneksi voidaan hyväksyä jokainen, joka haluaa osallistua lippukunnan toimintaan riippumatta etnisestä, kansallisesta tai yhteiskunnallisesta taustasta. Liittyäkseen jäseneksi ei tarvitse olla Suomen kansalainen.

Lippukunnassa ohjelmaa järjestettäessä ei toisteta stereotypioita etnisyyksistä tai erilaisista ihmisryhmistä. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota silloin, kun ohjelma liittyy kansainvälisyyteen tai erilaisiin ihmisryhmiin tutustumiseen.

Lippukunnassa puututaan kaikenlaiseen syrjintään. Rasismiin puuttuminen on jokaisen lippukuntalaisen vastuulla.

Lippukunta ei oleta kaikkien jäsentensä tulevan samoista yhteiskunnallisista lähtökohdista. Perheen tai suvun varallisuuden merkitys harrastamiselle tunnistetaan ja kohdataan yksilöllisesti. Lippukunnassa ammattiasema ei vaikuta partiotoimintaan negatiivisesti. Koulutuksen tai koulutustaustan merkitystä käsitellään omassa kohdassaan.

4.5. Kieli

Toiminta Lokeissa on suomenkielistä. Tarvittaessa viestitään myös muilla kielillä, ainakin englanniksi ja ruotsiksi. Lippukunnan nettisivuilla on yhteystiedot ja muut keskeiset tiedot saatavilla englanniksi. Tavoitteena on kääntää lippukunnan nettisivut kokonaan englannin kielelle.

4.6. Uskonto, vakaumus, mielipiteet

Uskonnolla tarkoitetaan perinteisiä maailmanuskontoja, kuten esimerkiksi kristinuskoa, islamia, juutalaisuutta ja hindulaisuutta sekä myös uusia uskonnollisia liikkeitä. Vakaumus tarkoittaa ei-uskonnollista maailman- tai elämänkatsomusta. Näitä ovat esimerkiksi ateismi tai pasifismi.

Partioliikkeeseen kuuluu oman uskon tai muun katsomuksen etsiminen ja myönteinen suhde hengellisyyteen. Suomen partiolaisten peruskirjan mukaan SP-FS on järjestönä uskonnollisesti sitoutumaton. Järjestö toimii positiivisen uskonnonvapauden periaatteen mukaisesti. Tampereen Lokit toimii lisäksi negatiivisen uskonnonvapauden periaatteen mukaisesti. Jokaisella Lokilla on tilaa uskoa tai olla uskomatta ja toimia yhdenvertaisina lippukunnan jäseninä riippumatta suhteesta uskoon.

Kukaan ei ole velvoitettu osallistumaan uskonsa, vakaumuksensa tai omantuntonsa vastaiseen toimintaan.

4.7. Perhe

Lippukunnassa ei oleteta, että kaikilla on samanlainen perhe. Lippukunta kunnioittaa perheiden monimuotoisuutta. Lippukunnassa lapsia ohjataan ymmärtämään perheiden monimuotoisuutta. Erilaisista perhetaustoista tulevilla on mahdollista osallistua Lokkien toimintaan. Lippukunnan jäsenten moninaisia suhde- ja perhemuotoja kunnioitetaan.

Lippukunta tukee vähävaraisten perheiden lasten partiotoimintaa taloudellisesti, kuten tukemalla retki- ja leirimaksuja.

4.8. Koulutus

Lippukunta suhtautuu myönteisesti kouluttautumiseen. Koulutuksellisesti kiireisen tai merkityksellisen ajanjakso aikana, kuten kokeiden, lukion tai ammatti- tai korkeakoulun pääsykokeiden, ylioppilaskirjoitusten, opinnäytetöiden tai muiden vastaavien koulutukseen liittyvien töiden aikana, lippukuntatyön vähentäminen on mahdollista, eikä sitä paheksuta.

Lippukunnassa suhtaudutaan eri koulutuksiin tai koulutusasteisiin tasavertaisesti. Lippukunnasta osallistutaan kutsuttaessa kaikkien jäsenten valmistujaisiin.

4.9. Terveydentila, mielenterveys

Terveydentilalla viitataan fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin kokonaisvaltaisesti.

Lippukunnassa pyritään olemaan ajantasaisesti tietoisia jäsenten terveydentilan vaikutuksista partiotoimintaan. Tietoa kerätään muun muassa keskustelemalla yksilön itsensä ja huoltajien kanssa sekä Kuksa-ilmoittautumisten yhteydessä. Tietoa käsitellään yksityisyyttä kunnioittaen ja yksilön terveystiedot jaetaan ainoastaan tätä tietoa tarvitseville. Terveystiedot ovat tilanne- tai tapahtumakohtaisia ja niitä käsitellään ja säilytetään tietosuojalainsäädännön mukaisesti.

Lippukunnassa järjestetään ainakin kahden vuoden välein ensiapukoulutusta kaikille johtajille. Lippukunnassa joko järjestetään mielenterveyden ensiapukoulutusta, sisällytetään mielenterveyden ensiapu osaksi ensiapukoulutuksia tai tuetaan lippukunnan jäsenten osallistumista muiden tahojen
järjestämiin mielenterveyden ensiapukoulutuksiin. Lisäksi koulutetaan johtajia kohtaamaan lapset ja nuoret heidän tarpeidensa mukaan, esimerkiksi mielenterveyteen, erityisen tuen tarpeisiin tai muihin vastaaviin liittyen.

Ennen jokaista tapahtumaa tehdään turvallisuussuunnitelma, jossa eritellään tapahtumaan liittyvät turvallisuusriskit ja toimintasuunnitelmat näiden riskien varalle. Turvallisuussuunnitelmissa huomioidaan myös mielenterveyteen liittyvät riskit. Leiri- ja retkiolosuhteissa mielenterveysongelmat
saattavat kärjistyä ja nousta esiin kotiolosuhteita voimakkaammin. Joskus mielenterveysongelmien oireilu partio- olosuhteissa on kotiolosuhteita lievempää.

Mikäli yksilön terveydentila estää ryhmän turvallisen tai mielekkään toiminnan, ei partiotoimintaan voi osallistua ilman partiokummia tai muuta nimettyä aikuista. Tukihenkilön järjestäminen on huoltajan vastuulla.

4.10. Vammaisuus

Vammaisuus perustuu vammaan tai toimintarajoitteeseen. Vammaisella henkilöllä viitataan YK:n vammaissopimuksen mukaisesti tässä dokumentissa niihin, joilla on sellainen pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, joka vuorovaikutuksessa erilaisten
esteiden kanssa voi estää heidän täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisensa yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa.

Jotkin vammat estävät yksilön itsenäisen osallistumisen lippukunnan toimintaan.

Yhdenvertaisuuden toteutumista lippukunnassa vammaisuuden kohdalla estää tietämättömyys sekä siihen perustuvat asenteet ja käsitykset, jotka käytännössä johtavat arvottamiseen. Tätä estettä purkaaksemme johtajia on koulutettava aiheesta.

Osa vammoista on niin kutsuttuja näkymättömiä vammoja, jolloin ulkopuolinen ei näe vamman vaikutuksia vammaisen toimintakykyyn. Lippukunnassa kunnioitetaan vammaisten omaa arviota toimintakyvyn rajoista, jotka voivat olla voimakkaastikin vaihtelevia eri aikoina. Aikuisten ja nuorten
kohdalla vammainen tekee itse arvion toimintakyvystään.

Lasten kohdalla itsearvion lisäksi pidämme aktiivista yhteyttä vammaisten yksilöiden koteihin, jotta ajantasainen tieto vamman vaikutuksesta sekä lapsen suhtautumisesta siihen kulkee lippukunnan ja kodin välillä. Lapsilta kysytään aina, miten hän itse tahtoo että vammasta mahdollisesti viestitään
muille. Johtajilla on oltava tieto vammasta ja sen vaikutuksista silloin kun se aiheuttaa mahdollisesti turvallisuusriskin.

4.11. Muut henkilökohtaiset ominaisuudet

Muut henkilökohtaiset ominaisuudet otetaan yksilöllisesti huomioon.

5. Jatkotoimenpiteet

Lippukunta edistää kiusaamiseen puuttumista omaksumalla käyttöönsä Puuttumisen portaat, jotka yhdenmukaistetaan Partiolippukunta Tampereen Kotkien kanssa. Ennen portaiden hyväksymistä viralliseksi toimintalinjaukseksi varmistetaan, että sukupuolittunut tai seksuaalinen syrjintä, häirintä ja väkivalta ovat osa Puuttumisen portaita.

Tätä dokumenttia voidaan päivittää lippukunnan hallituksen päätöksellä.